Opetushallituksen pj kertoili seminaarissa perusopetuksen tulevaisuudesta. Ohassa pikaisesti kirjoitettuja muistiinpanoja luennosta. Diat ovat tässä, mielenkiintoisimmat noin diasta 31 eteenpäin.
T Lankinen Oaj KeväTseminaari Huhtikuu 2010
View more presentations from klreksi.
Timo Lankinen 9.4.2010 POE seminaari
Miten perusopetuksesta tulevaisuudessa huolehditaan ja miten se tukee suomalaista kilpailukykyä? Tiedot, taidot osaamiset samansuuntaisia kuin työelämän vaatimukset tulevaisuudessa.
2020 osaaminen kansalaisen ja yhteiskunnan kannalta? Onko koulu yhtä tasa-arvoinen kuin nyt? Tulosten tulisi olla yhdenvertaisempia kuin nykyisin. Kuinka koulutuksen johtamiseen sitoudutaan ja miten sitä kehitetään tutkimukseen ja tietoon perustuvasti?
Opiskelijoille luotava yksilöölisempiä edellytyksiä.
Koulutusinvestointien tuotto paras kun se tehdään varhain (esi- ja perusopetus). → investointeja suunnattava tänne. Probleemana aika, joka on paradoksaalinen, eli koulutuksen kustannuksia olisi leikattava. Tuotto investoinneista tulee vasta pitkällä aikavälillä. Rahoitus julkista, bkt laskee, investointeihin vaikea ryhtyä. Väistämättä myös koulutukseen on kohdistuva menoleikkauksia.
Ammatillisen koulutuksen taloustilanne parempi, mutta sen leikkaus ei järkevää. Ei syytä vastakkainasetteluun.
Väestöennuste: perusopetusta saavat ikäluokat kääntyneet lievään kasvuun. Perusongelma väestön keskittyminen ja maassamuutto. Tuntijaon otettava huomioon tulevaisuuden aluerakenne, joka on muuttumassa. Esim. Keski-Suomen ennuste aleneva perusopetusikäisissä, vain Jyväskylässä kasvua.
Globaalit eväät= laaja osaamsen kirjo ja huippuosaaminen. -90-luvulla korkea osaaminen Suomeen, muut kehittyviin maihin → korkea asteen kouluinvestoinnit. 2000-luvulla kaikenlainen työ voidaan siirtää kehittyviin maihin.
Talouskriisin jälkeinen aika: Tietotalouden ja informaatioyhteiskunnan evoluutio. Erilaisilla teknologioilla mahdollisuus korvata tehtäviä ja yrityksiä. Teknologialla vaikutuksia opetukseen. Oppimateriaalit sähköisiksi jossakin vaiheessa. Globaali kilpajuoksu pakottaa perusopetuksesta huolehtimiseen.
Koulutuksen haasteet:
Koulutuksen yksilöä vahvistava tehtävä
Koulutuksen taloudellinen tehtävä
Koulutuksen yhteiskunnallinen tehtävä
Koulutuksen moraalinen haaste
Haasteet:
Ikääntyvä väestö, erilaiset alueet. Korkean osaamisen tason synnyttäminen, työelämän kasvavat osaamistarpeet.
Tietopääoma-taitopääoma-globaali tieto/taitokäsityksen muutos. (siirryttävä taitoihin)
Oppimisen ympäristöjen laajentaminen
Motivaatio oppimiseen.
Monenlaisten lahjakkuuksien osaamisen kehittäminen
Haasteet hallita ja toteuttaa valtakunnallisesti koulutusinnovaatioita hyvin hajaantuneessa ja kunnallisesti hallinnoidussa perusopetuksessa.
Kielten, kulttuurien ja uskontojen monimuotoisuus
Mikä on perusopetuksen tehtävä 2020?
Tavoitteet ja tuntijako:
Sivistyskäsityksen muuttaminen
Tiedon ja osaamisen käyttötaito
syvällisempi oppiminen
uuden ajan kansalaisen taidot
eheyttäminen-tiedon sirpaloitumisen välttäminen
perustaitojen hallinta
Osaamiselle korkeat tavoitteet
Globaali kilpailukyky+hyvinvointi
matemaattis-luonnontieteellinen ja teknologisen osaamisen perustan turvaaminen
kielivarannon monipuolistaminen ja kansalliskielten turvaaminen
taito- ja taideaineiden osaamisen vahvistaminen
luovuuden ja innovatiivisuuden vahvistaminen
Kasvun ja kehityksen yksilöllisempi tuki
motivaatio
valinnaisuuden vahvistaminen
syventäviä
terveys toimintakyky
Uudet toteuttamisperiaatteet
tavoitteiden selkeyttäminen
vaatimusten fokusointi
oppiaineryhmien muodostaminen
aihekokonaisuudet oppiaineryhmien osaksi
uuden ajan kansalaistaitojen määrittäminen: tavoitteet ja arviointikriteerit
osaamisen vaatimustasojen määrittämine oppiaineisiin.
Globaalilla tasolla tapahtuva tiedollinen muutos
tiedon käsittelyn ei pitäisi olla yhtä sirpaloitunutta kuin nykyisin (oppiaineisiin)
oppimisen ympäristöjen laajentaminen
koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen tunnustaminen ja hyödyntämien
Kentän mielipiteet
Tuntijako pirstaleinen ja liian oppiainejakoinen
ops sisältö ylimitoitettu tuntimääriiin nähden
vuosiluokkien jatkumo ei ole selkeä
arvioinneissa käytännöt ja perusteet vaihtelevat
Opetusten järjestäjien tuntimäärien keskiarvot jo lähellä minimituntijakoa
Osaamisen vaatimukset
laajojen sisältöjen sijasta lisää syvyyttä
muistaminen -> ymmärtäminen -> soveltaminen
Oppiaineryhmät (6kpl)
Kieli ja vuorovaikutus, Matematiikka, Ympäristö, luonnontieto ja teknologia, taide ja käsityö, yksilö, yritys, yhteiskunta, terveys ja toimintakyky
Peruopetuksen rakenne
Kansalaisen taidot (kuva) 5 kpl
Tuntijako vahvistetaan kuitenkin opppiaineittain
Kielenopetuksen tuntimäärää saattaa kasvaa alakoulun puolella. Kokonaistuntimäärä kasvaa. Valinnaisuuden lisääminen oppiaineryhmien sisälle. Tuntimäärät pienenevät, valinnaisuuden kautta sisältöjä voi lisätä.
Valinnaisuuden turvaaminen keskeinen kysymys. Kieliohjelman tavoite monipuolistaminen, aloittamisen aikaistaminen. Käytännössä mietitään velvoitteiden lisäämistä. Opetuksen järjestäjän pidettävä yllä tiettyä kielivalikoimaa. Tarjontavelvoite + valitsija (esim. 10) sitovuus.
Toisen kotimaisen kielen asema, uskonto opetus. Yhteinen etiikka esim. et+uskonto.
Taito ja taideaineita vahvistetaan valinnaisuutta kasvattamalla. Esim. yläkoulussa valinta näiden välillä. Draama, käsityö, kuvataide, musiikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti