Hiljaisen hetken puhe

Hyvä kouluyhteisö, maamme koulujärjestelmää on eilen kohdannut käsittämättömän suuri suru, kun Jokelan koulukeskuksessa tapahtuneessa ammuskelussa menehtyi yhdeksän ihmistä. Tekijällä ei ollut meidän ymmärtämäämme motiivia teolleen, jossa hän riisti hengen koulutovereiltaan ja koulun rehtorilta. Mielenterveyden ongelmat ovat todennäköinen syy tähän kammottavaan tragediaan, joka on syvästi järkyttänyt koululaisia ympäri maailmaa.

Tapahtuma herättää meissä kaikissa suuria kysymyksiä. Toimintamalli oli otettu mediassa käsitellyistä väkivaltatapauksista joten ovatko tiedotusvälineet osavastuussa tapahtumista? Pitäisikö internettiä valvoa voimakkaammin tai sen käyttöä rajoittaa? Olisiko ampuma-aseet kiellettävä tai kouluihin hankittava metallinpaljastimia ja turvamiehiä? Olisiko sama voinut tapahtua meidän koulussamme vai onko oma koulu edelleenkin turvallinen paikka? Ennen kaikkea: olisiko tapahtuma voitu estää tai miten sen toistuminen voitaisiin estää.

Näihin kysymyksiin kukaan ei tiedä oikeaa vastausta. On kuitenkin tärkeää, että niistä keskustellaan avoimesti ja niitä mietitään yhdessä. Kuinka yhteiskunnastamme voidaan tehdä turvallisempi paikka? Paikka jossa meillä kaikilla on tukea toisistamme silloinkin jos mielenterveys alkaa horjua. Hyvät sosiaaliset suhteet ja toistemme huomioiminen, sekä ristiriitojen ratkominen puhumalla ovat taitoja joita meidän kaikkien tulee harjoitella koko elämämme ajan. Väkivalta ei ole koskaan ratkaissut lopullisesti mitään ihmiskunnan kohtaamaa erimielisyyttä.

Jokelan tapahtumia tullaan käsittelemään julkisuudessa vielä viikkojen ajan. On tärkeää, että pystymme tuntemaan surua ja myötätuntoa tapahtumien johdosta. Kaikissa maamme kouluissa järjestetään tänään vastaavia tilaisuuksia ja seurakunnat järjestävät muistohetkiä. Surulle on annettava tilaa, mutta sen kanssa on tultava toimeen. Meidän on kannettava vastuu myös toistemme jaksamisesta ja elämän asettumisesta normaaleihin uomiinsa surun mentyä ohi.

Uhrien omaisten ja ystävien on turha etsiä syyllisiä. Heillä on jäljellä vain suru läheisen menettämisestä ja lähimmäisten tuki sen kestämiseen. Pyydän, että otamme osaa heidän suruunsa ja vietämme hiljaisen hetken Jokelan uhrien muistolle.