Pieni on kaunista

Viikko vilahti jälleen. Ensi vuoden tarjotin alkaa olla kunnossa, vaikeuksia tuottaa viestinnän ja tietotekniikan sijoittaminen. Opatussuunnitelman tuntijako sisältää liikaa pakollisuutta, joten valinnaisuudelle ei jää tilaa. Torstaina koululla vieraili koulu 525:n oppialita Pietarista. olivat voittaneet siellä saman sanomalehtikilpailun kuin koulumme oppilaat. Mukavaa porukkaa ja katselivat toki ihmeissään koulujen tasoa ja varustusta verrattuna venäläiseen kouluun. Vaikka koulut oivat sisältä meillä viihtyisämpiä, oppiminen on aina vuorovaikutusta opettajan ja oppilaiden välillä. Minkä varustuksessa voitqamme, sen ryhmäkoossa häviämme. Koulun talous pakottaa muodostamaan suuria opetusryhmiä, koska valtaosa menoista koostuu opettajien palkoista. Pakollisten kielten ryhmät ovat meillä varmaankin maailman suurimpia (hmm, kuinkahan asia on Kiinassa, täytyypä kysäistä LYKin rehtorilta, joka oli juuri vierailulla siellä).

Torstai-illan ja perjantain olin Suomen rehtoreiden ja opetushallituksen seminaarissa Heinolassa. Alueellisten rehtorijärjestöjen puheenjohtajia eri puolelta Suomea oli kerääntynyt vuosittaiseen tapaamiseen, jossa vertailtin koulutuksen kehitystä eri puolilla maata. Pienet peruskoulut ovat pian harvinainen luonnonvara ja pieniä lukioita on enemmän kuin aikaisemmin. Väestökehitys vaatii kouluverkolta muutosta, mutta kukaan ei haluaisi sen lähimmän koulun lakkaavan... Opetushallinnon ylin johto kertoi OpH:n toiminnasta. koko laitos on pari vuotta evakossa ja toimii väliaikaisissa tiloissa. Organisaatiomuutos on näkynyt myös toiminnassa kentälle päin. Oppilaitokset ovat toimineet varsin itsenäisesti, eikä kouluja ole ohjailtu. Muistaakseni tänä lukuvuonna on tullut kaksi ohjetta/määräystä: toisessa käskettiin sijoittamaan liikunnan kurssi 2 toisen opiskeluvuoden puolelle ja toisessa suositeltiin, ettei kouluissa saisi olla virvoitusjuoma- tai karkkiautomaatteja. Ei vallan suuria asioita...

Opetussuunnitelmien käyttöönotosta on tehty selvitys. N. 10 % otoksella lukioiden opetussuunnitelmista selvisi esim. että 20% lukioista ei ole tuntijakoa omassa opetussuunnitelmassaan (=pakollinen osa). Peruskouluissa tuntijako on herättänyt kritiikkiä. Lukioissa tuntijaon ongelmat laukeavat käsiin vasta ensi vuoden osalla. Pakollisuuden lisääntyminen on laskenut esim. lyhyiden kielten valintoja ja kolmannen vuoden syventävien kurssien oppilasmäärät ovat romahtaneet ainereaalin myötä.

Tuo otsikko liittyy oikeastaan nörttäilyyn. Latasin ja poltin cd:lle Puppylinuxin. Se on ns. live-linux, eli ei vaadi asentamista kiintolevylle. CD laitetaan koneeseen ja varmistetaan että kone boottaa siltä (BIOS-määrityksistä) Sitten USB-tikku koneen kylkeen ja kaikki on muokattavissa. Systeemi pitää sisällään hyvän selaimen (SeaMonkey flasheineen jne.), johon on yhdistetty sähköposti. Tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta on MS-office-yhteensopiva eikä pdf-tiedostojen luku tuota tuskaa. Kaikki vaan toimii ja vieläpä tosi paljon xp:tä nopeammin. Viruksista ei ole vaaraa, kun juttu toimii rompulta ja koko "tietokone" asetuksineen, sähköposteineen jne kulkee yhdellä rompulla ja tikulla. Jutun voisi asentaa pelkästään tikullekin, mutta vanhemmat koneet eivät osaa käynnistyä tikulta (voisi tehdä lisäksi korpun, mutta mielestäni CD on parempi). Miksi käyttöjärjestelmän ja ohjelmistojen pitäisi olla kalliita ja hitaita dinosauruksia, kun pieni ilmainen koiranpentukin osaa samat asiat? Ai niin, tämän laitoin taustakuvaksi.