Pääsiäinen tulee ja koulu on kiinni muutaman päivän. Oppilaat olivat valmistaneet torstaiaamuksi pääsiäispäivänavauksen, jossa esiintyivät tipu, lammas, laulajat ja Jeesus. Tuomaristo päästi Jeesuksen jatkoon, vaikka yleisö tuntui pitävän enemmän beatboxaavasta lampaasta. Syötiin kilpaa mämmiä ja lopuksi jokainen sai vielä suklaamunan. Ihan kiva tapahtuma, ei liikaa ryppyotsaisuutta ja pääsiäisen hengellisyys ei kadonnut muun alle. Mukavaa nähdä oppilaita esiintymässä ja voittamassa itsensä.
Eilen otimme harjoittelukäyttöön poissaolojen merkitsemisen ja selvittämisen netin kautta. Hallinto-ohjelmamme nettiliittymä kertoo nyt jokaisella kirjautumiskerralla opiskelijalle ja huoltajalle, jos poissaoloja on selvittämättä. Ryhmänohjaaja käsittelee huoltajien selvitykset, seuraa ryhmänsä poissaoloja ja pyytelee tarvittaessa kirjallisia selvityksiä huoltajilta. Poissaolokäytäntöjämme järjestelmä tulee toivottavasti muuttamaan helpompaan suuntaan. Poissaolojen kokoaminen tapahtuu automaattisesti ja reaaliaikaisesti opettajien merkinnöistä, tähän asti poissaolot on koottu yhteen vasta 7 viikon kuluttua. Opettajilta järjestelmä vaatii 1-2 kirjautumiskertaa viikossa, poissaolojen syöttäminen vie tuolloin muutaman minuutin.
Pientä pohdintaa on ollut läsnäolovastuun siirtämisestä enemmän kotien vastuulle. Oppilas ja huoltaja kävisivät keskustelut poissaoloista ja huoltaja selvittäisi ne järjestelmän kautta tai erillisellä liitteellä (jotka ryhmänohjaaja saa tulostettua). Kurssin päättyessä opiskelija ja opettaja näkevät, mikäli selvittämättömiä poissaoloja on ja näistä kursseista ei sitten tulisi arvosanoja. Koulu ottaisi yhteyttä kotiin, jos oppilas on poissa esim yli 2 päivää ilman ennalta haettua lupaa tai jos jaksossa/viikossa/kuukaudessa poissaolojen määrä on huolestuttava.
Olemme joskus kokeilleet tuota vastuun siirtämistä koteihin. Kaikki kodit eivät osaa vastuuta ottaa, vaan kokevat opiskelun ja oppitunneilla käymisen olevan lukioikäisen oma asia. Pahimmillaan tämä johti siihen, että jotkut huoltajat kirjoittivat poissaoloselvityksen avoimilla päivämäärillä ja opiskelija täydensi poissaolonsa jälkeen päivämäärät. Vastaaviin tilanteisiin joutuu rehtorina kun perhe on varannut kahden viikon matkan syys- tai hiihtoloman ulkopuolelle ja vie oppilaan mukanaan. Niitäkin perheitä löytyy, jotka jättävät 16 vuotiaan yksin kotiin ja lähtevät pariksi viikoksi kaukomatkalle. Kumpikin tapa näkyy koulumenestyksessä. Lukiossa kärryiltä tippuminen käy nopeasti ja parin viikon poissaolo opetuksesta tai kotitehtävien laiminlyönti aloittaa kierteen, joka on vaikea oikaista.
Abit ovat käyneet kyselemässä alustavia tuloksiaan. Ihan kohtalaisia suorituksia, kukaan ei ole oikein pystynyt ylittämään itseään ja opiskelijat, joilla kurssit ovat jääneet hylätyiksi näyttävät saavan hylättyjä myös ylioppilaskirjoituksista. Muutamalla opiskelijalla näyttää joka vuosi olevan virheellisiä pakollisten kirjoitusaineiden valintoja, mutta kun opinto- ja ohjaushistoriaa käy läpi, niin huomaa että valintavaihtoehdot ovat ajautuneet vähiin. Heikoimpien kohdalla yhteydenotot kotiin, kurssien paikkailut ja suunnitelmien muutokset ovat työllistäneet opinto-ohjausta kouluhistorian aikana tiuhaan tahtiin. Auttaa on yritetty, mutta opiskella emme voi oppilaan puolesta, se on jokaisen tehtävä itse.
Kirjoitukset ovat lukio-opintojen takaseinä, siihen saakka voimme joustaa ja muutella suunnitelma, mutta sen tullessa vastaan olemme voimattomia. Jos matkalla ei ole tehty töitä niin tuo seinä on mahdoton este. Matka lukiossa ei tietenkään ole ollut turha, ehkä on aikuistuttu ja opittu elämästä monta muuta tärkeää asiaa. Pointti on siinä, että toiset ovat ihmisenä kasvamisen ohessa oppineet myös asioita, joiden perusteella päästään kiinni jatko-opintoihin. Hyvin käyty koulu parantaa mahdollisuuksia pärjätä elämässä, vaikkakaan ei ole takuuvarma onnellisen elämän resepti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti