tiistai 23. syyskuuta 2008

Hiljaisen hetken sanoja

Lukio viettää hiljaisen hetken Kauhajoen uhrien muistolle. Tässä ajatuksia kouluyhteisölle surun hetkellä.


Hyvä kouluyhteisö. Olemme tässä surullisessa tilanteessa jo toisen kerran vuoden sisällä. Emme tälläkään
kertaa voi ymmärtää niitä syitä, jotka saavat ihmisen toimimaan tällä tavalla. Tapahtuma herättää
meissä kaikissa huolta ja suurta surua, jopa pelkoja. Surulle on annettaa tilaa ja aikaa ja meidän on yhdessä tuettava toisiamme kouluyhteisönä, jotta tuntisimme olomme turvalliseksi myös tulevaisuudessa.

Traagisistakin tapahtumista on voitava puhua ja tunteita saa näyttää kun siltä tuntuu, mutta meidän on osattava myös käsitellä tapahtumia järkevästi. Yksittäisten henkilöiden mielettömät teot on tuomittava ja osoitettava omalla esimerkillä, ettei hyväksy niiden toistumista enää koskaan. Vain tuomitsemalla väkivallan ihannointi ja välittämällä aidosti jokaisesta kanssaihmisestä voimme vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Kukaan yhteiskunnassa ei saisi jäädä yksin, jokaisella tulisi olla hyviä
ystäviä joiden kanssa voi jakaa iloiset ja murheelliset hetket elämässä.


Yhteiskunta on juuri niin täydellinen tai niin epätäydellinen kuin yhdessä sen luomme. Yksilö ei pysty muuttamaan sen perusrakenteita olivat teot kuinka radikaaleja tai hyviä tahansa. Kukaan ei voi
muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi ilman toisten ihmisten apua. Me jokainen olemme vaikuttajia omassa ystäväpiirissämme. Voimme auttaa toisiamme ja tehdä yhdessä yhteisöstämme paremman paikan. Paikan jossa on sijaa myös erilaisuudelle ja erilaisille mielipiteille. Demokraattisessa yhteiskunnassa on hyväksyttävä myös epätäydellisyys, se etteivät asiat ole niin kuin itse haluaisi. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus muuttaa tilannetta paremmaksi yhdessä sovituin keinoin. Kuka tahansa voi osallistua omalla toiminnallaan lähimmäisensä tukemiseen ja paremman maailman
aikaansaamiseen. Muutos vain täytyy tehdä hyvillä teoilla ja yhteistyössä toisten kanssa. Muutokset ovat
hitaita ja vaativat aikaa, osa saattaa toteutua vasta lapsiemme tai lapsenlapsiemme aikuistuessa, mutta niitä kohti johtava työ on aloitettava jo nyt.



Koskaan ihmiskunnalla ei ole ollut yhtä paljon tietoa kuin nykyisin. Elämme tilanteessa, jossa nälkää ja sairauksia on vähemmän kuin koskaan ennen. Lääketiede pystyy parantamaan sairauksia, joihin ei tunnettu parannuskeinoja vielä 50 vuotta sitten. Voimme luoda rakenteita, jotka ovat molekyylien
kokoluokkaa. Tiedämme maailmankaikkeuden synnystä ja olemuksesta päivä päivältä enemmän.
Osaamme lähettää luotaimia toiselle planeetalle, kykenemme kommunikoimaan maapallon jokaisen pisteen välillä ja näkemään kauemmas maailmankaikkeuteen kuin koskaan aikaisemmin. Mitään näistä saavutuksista ei olisi, jos ihmiskunta olisi lakannut uskomasta tulevaisuuteen.

Esivanhempamme ovat selviytyneet vastoinkäymisistä ja tehneet meille mahdolliseksi nykyisyyden Meillä on kaikki mahdollisuudet jatkaa elämää maapallolla vielä tuhansia, jopa kymmeniätuhansia vuosia jos teemme oman osamme tulevaisuuden puolesta. Meidän tehtävämme on selviytyä niistä vastoinkäymisistä ja murheista joita sattuma tiellemme asettaa. Yhdessä me myös pystymme siihen.

Ei kommentteja: